Mis leat guokte ođđa bargi!
Beassat viimmat juohkkit ahte Helene Olsen lea virgáduvvon ođđa prošeaktajođiheaddjin ja Mona Steffensen lea virgáduvvon ođđa festiválabuvttadeaddjin!
Virgáibidjamat čalmmustahttet deaŧalaš nannema organisašuvnnas, sihke ođđa olgguldas gelbbolašvuođain ja viidáset ovdánahttima vásáhusain ja máhtus mii juo lea Riddu birrasis.
Helene Olsen lea virgáduvvon guovttejagáš prošeaktajođiheaddjevirgái. Son boahtá Sámeráđis, gos son lea bargan gulahallamiin ja prošeaktaovddidemiin riikkaidgaskasaš prošeavttas ReCap ASáp. Sus lea maid hárjáneapmi UiT Sámi dutkamiid guovddážis ja Lásságámmi vuođđudusas.
Seammás ii leat Olsen amas olmmoš Riddu Riđus. Sus leat leamaš ollu jagiid iešguđet doaimmat festiválas, earret eará koordináhtorin ovtta festivála guovddášprošeavttain, Dán jagi davvi álbmot.
“Helene dovdá Riddu Riđu bures siskkáldasat ja lea juo čájehan stuorra áŋgirvuođa ja jođiheami iežas máŋgga rolla bokte festiválas. Seammás son buktá mielde árvvolaš vásáhusaid sámi organisašuvnnain ja riikkaidgaskasaš prošeaktabargguin,” lohká festiválajođiheaddji Sajje Solbakk.
Olsenis lea oahppu King's College Londonis ja son lea bargan sámi kultuvrrain, servvodagain ja gulahallamiin sihke riikkadásis ja riikkaidgaskasaččat.
"Riddu lea álo leamaš suohttaseamos vahkkut jagis main lea oahppan ollu, ja dat lea mearkkašan ollu sámiide Gáivuonas ja mearrasámi guovlluin. Dat lea maid leamaš dehálaš arena ovdánahttit iežan beroštumi ja hálu ovddidit sámi kultuvrra ja servodaga, nu ahte dál beassat veahkkin bargat dainna ain eanet boahttevaš jagiid lea juoga masa illudan hirbmosit!" lohká Olsen ieš virgádeami birra.
Mona Steffensen lea virgáduvvon fásta virgái festiválabuvttadeaddjin. Son boahtá Davvi-Norgga riemuid buvttadanjođiheaddjivirggis, gos sus lea leamaš guovddáš rolla plánet ja čađahit ovtta Davvi-Norgga stuorámus kulturfestiválain.
Karrieara bokte mii fátmmasta kultursuorggi, festiválasuorggi ja filbmasuorggi, lea Steffensen ožžon nana gelbbolašvuođa buvttadanjođiheamis, ekonomiijahálddašeamis, logistihkas, šiehtadusbarggus ja stuora joavkkuid jođiheamis.
“Mii leat hui ilus go Mona searvá bargojovkui. Son lea hui hárjánan buvttadeaddji, gii buktá midjiide buriid rutiinnaid ja geas lea dáhttu ovdánahttit Riddu Riđu viidáseappot,” lohká festivála beaivválašjođiheaddji Henrik Olsen.
Steffensenis lea gullevašvuohta Davvi-Romsii ja sus lea leamaš máŋgalogi jagi lagaš oktavuohta Riddu Riđđui ja mearrasámi guvlui gos festivála vuolgga lea.
Steffensen illuda álgit:
« Go bargen Gáivuonas 90-logu gaskkamuttus, de oahpásmuvven suohkanii ja Riddui hui bures, ja lean oassálastán eanas festiválain dan rájes. Lei gelddolaš ja dehálaš áigi mearrasámi kultuvrra ja identitehta ealáskahttimis. Mun gal illudan viimmat bargat festiválain ja boahtit ruovttoluotta Gáivutnii ja Davvi-Romsii. Dat šaddá dego boahtit ruoktot.”
Sihke Mona Steffensen ja Helene Olsen fárreba Gáivuona suohkanii go álgiba virggiideaska, ja ođđa virgádeamit leat maid mielde nannemin báikkálaš bargosajiid ja ássama Davvi-Romssas.
“Riddu Riđđu lea okta deaŧaleamos sámi kulturásahusain Norggas, ja mii oaivvildit ahte sámi dáidagii ja kultureallimii laktáseaddji gelbbolaš bargosajit fertejit leat Sámis. Dat go sihke Mona ja Helene fárreba Gáivutnii dáidda virggiide, čájeha ahte lea vejolaš hukset nana fágabirrasiid maiddái smávit sámi servodagain. Dat lea dehálaš midjiide ja deaŧalaš sámi kultureallima viidásit ovddideamis,” lohká Solbakk.
Soai álgiba čakčamánu 15. beaivvi ja golggotmánu 1. beaivvi 2026:s.